Kun puheen äänenlaatu yltää sellaiselle tasolle, että ymmärrettävyys on suhteellisen hyvä, tulevat puhujan tunnistettavuus ja puheen luonnollisuus kiinnostaviksi. Puheensiirto vaatii sisältämäänsä informaatioon nähden paljon kaistaa siirtoteillä ja tehokkainta olisi siirtää vain tieto puheen sisällöstä - kirjaimina. Tämä olisi puheensiirtoa karkeimmillaan, sillä kuulijalle tulisi vain synteettisen äänen tulkitsema esitys viestin lähettäjän puheesta.

Puheen erotuskykyyn vaikuttavat tekijät

Sisäiset tekijät

Kielelliset: kieli, merkityssisältö, lauseyhteys ja syntaksi, sanan useus ja pituus sekä sanan foneettinen rakenne.
Psykofysiologiset tekijät: kuulokykyyn liittyvät tekijät, kuuloherkkyys, kuulokynnyksen muoto, kuulon dynaaminen alue, kuulon erotuskyky ja suoriutumiseen vaikuttavat tekijät (vireystaso, keskittyminen, motivaatio, kriteeri, kuuntelu mon- tai binauraalisesti)

Ulkoiset tekijät

Akustiset tekijät: puheen äänipainetaso, puheen kaistaleveys, säröt, ääniympäristön taustaäänitaso ja kuuntelutilan kaikuisuus.
Puhujaan liittyvät tekijät: puheäänen laatu ja selkeys, puheäänen voimakkuus, puhenopeus ja huulioluvun mahdollisuus.

Takaisin

Puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtämiseksi tulee muistaa, että puheääni on monimutkaisesti muuttuva signaali, jossa voimakkuus ja eri osatekijät vaihtelevat (eli moduloituvat) jatkuvasti ajan funktiona. Kuuloaistimme taas analysoi ääntä lähinnä taajuustasossa eli miten eri korkuiset äänen osaset muuttuvat toisiinsa nähden. Itse signaalin osaäänekset tai komponentit eivät siis sinänsä ole puheen kannalta ensisijaista informaatiota vaan pikemminkin se modulaatio, joka signaaliin sisältyy.

Takaisin

Tämän sivun sisällöstä vastaa Panu Maijala, FirstName.LastName@iki.fi.
Sivu on viimeksi päivitetty 12. 9. 2001.
URL: <comments.html>