Työkoneiden ohjaamomelu ei enää ole suoranaisesti haitallinen kuulolle. Useimmiten ohjaamon melutaso jää alle 85 dB(A), jota pidetään kuulovammariskin rajana. Melu kuitenkin aiheuttaa stressiä, heikentää keskittymis- ja huomiokykyä sekä saattaa haitata puhekommunikaatiota. Toisaalta työkoneen melulla on informaatioarvoa. Se kertoo, toimiiko kaikki normaaliin tapaan vai onko esim. kuormitus nousemassa liian suureksi. Melun häiritsevyyteen vaikuttavat suurelta osin muut ominaisuudet kuin äänitaso, ja hiljaisempi melu saattaa jopa kuulostaa häiritsevämmältä.
Melun häiritsevyyden lähtökohtana on siis kuuntelijan mielipide. Mittavien kuuntelukokeiden perusteella on kuitenkin löydetty selkeä yhteys subjektiivisten arvioiden ja eräiden psykoakustisten tunnuslukujen välillä: häiritsevyyteen vaikuttavat äänekkyyden lisäksi mm. äänen terävyys, karheus, impulsiivisuus ja tonaalisuus.
Ohjaamomeluun liittyvä projekti on TKK:n ja VTT:n sekä kolmen suomalaisen yrityksen yhteishanke, ja sen tavoitteena on alentaa sekä äänitasoa että häiritsevyyttä työkoneen ohjaamossa.
Hankkeessa yhdistetään perinteiseen meluntorjuntaan psykoakustisia tutkimusmenetelmiä. VTT mittaa ja analysoi kunkin kohdekoneen ohjaamomelun tasoa ja melun lähteitä sekä simuloi mahdollisten rakenteellisten muutosten vaikutusta. TKK:lla tehdään puolestaan psykoakustinen melun häiritsevyystutkimus, jossa kuuntelukokeiden pohjalta pyritään laatimaan häiritsevyydelle matemaattinen malli. Mallin perusteella häiritsevyyttä voitaisiin jatkossa arvioida ilman kuuntelukokeita. Kuuntelukokeisiin ja psykoakustiseen tutkimukseen liittyy oleellisesti binauraalinen äänitys- ja toistotekniikka, jota TKK:n akustiikan laboratoriossa on kehitetty. Lopuksi perinteisen meluntorjunnan sekä häiritsevyystutkimuksen tulosten perusteella ehdotetaan kullekin tutkitulle koneelle käytännön parannuksia.